Blogi

Mistä jousiampuja on tehty? (18.01.2017)

Mistä jousiampuja on tehty?

Jousiammunnassa nuoli pyritään saamaan mahdollisimman keskelle taulua kerta toisensa jälkeen olosuhteista, tilanteesta tai ympäristöstä riippumatta. Suorituksena varsin yksipuoliselta vaikuttavassa lajissa menestymiseen tarvitaan kuitenkin laaja kirjo ominaisuuksia.

Taito- ja tarkkuus

Jousiammunta on luonteeltaan taito- ja tarkkuuslaji. Taitolajille ominaisesti kehittyminen vaatii useita tunteja opeteltavan taidon harjoittelua. Keskittymiskyky ja kärsivällisyys ovat jousiampujalle ehdottoman tärkeitä ominaisuuksia, kun lukuisten laadukkaiden toistojen tuotoksena rakentuvan taidon kertyminen vie paljon aikaa. Lisäksi kehittymisen kannalta olennaista on ahkera harjoituskentällä käynti. Jo opittu taito pidetään yllä suurella harjoituskertojen määrällä, jotta lihasmuistiin juurrutettava liike ei ehtisi unohtumaan.

Jousiampujan tarkkuus kehittyy ampuessa, kun suoritukset alkavat muistuttaa yhä enemmän toinen toistaan. Siis liikeradat kulkevat tarkemmin samoja linjoja. Tarkkuuteen vaikuttaa lisäksi tasapaino. Kun huojuu vähemmän, osuu paremmin. Hyvää tasapainoa tarvitaan etenkin ammunta-alustan taikka sään muuttuessa. Pehmeän maan ja kovan tuulen yhdistelmä korostaa hyvän tasapainon tarvetta verrattuna esimerkiksi ammuntaan tasaisen alustan sisähallissa.

Ei voimaa ilman liikkuvuutta

Jousen jännittäminen saattaa tuntua raskaalta, mutta oikealla tekniikalla ja harjoittelun myötä kertyvän lajivoiman turvin sen pitäisi tuntua kevyeltä. Jousen hallinta ei kuitenkaan ole kiinni vain vetovaiheesta, vaan tämän lisäksi tarvittavien lihasten pitäisi antaa riittävä tuki vakaaseen kokonaissuoritukseen aina vedosta tähtäykseen ja jälkipitoon saakka. Aina raskaalta tuntuva suoritus ei kuitenkaan ole voimasta kiinni, vaan jousiampujan pitäisi pystyä hyödyntämään luuston ja kehon mahdollistama tuki. Tämä taas vaatii riittävää liikkuvuutta ja tukilihaksia. Vakaan suorituksen tueksi tarvitaan siis sekä riittävä liikkuvuus, että voimaa.

Kilpailu haastaa harjoitellun

Jousiampujan kilpailupäivä on todella pitkä. Aamuyhdeksältä aloitettava ammunta päättyy usein vasta iltapäivällä ja arvokisoissa saatetaan kilpailla päivittäin lähes viikon verran. Viime hetkillä ratkeavan voittajan pitäisi pystyä ampumaan samalla tasolla, kuin aloittaessaankin tai jopa paremmin. Pitkät päivät vaativat kestävyyttä ja kovaa peruskuntoa. Lisäksi ahkera harjoittelu vaatii nopeaa palautumista, jotta taas seuraavasta treenistä saa kaiken irti.

Edellä käsitellyt ominaisuudet eivät kuitenkaan riitä ratkomaan voittajaa, vaan viimeiset erot tehdään pään sisällä. Mentaalinen vahvuus on jousiampujalle todella tärkeää, kun harjoittelun hioma suoritus pitäisi toistaa paineisessa kilpailutilanteessa kympin arvoisesti. Liika jännitys ja epäonnistumisen ajattelu ovat myrkkyä ampujalle ja ajatukset on pidettävä vahvasti harjoitellun mentaalikuvion mukaisina. Ratkaiseviksi tekijöiksi nousevatkin usein itsevarmuus ja luotto omaan ammuntaan.